kirjat, kirjat. kadonneet kirjat. elämästä siis. mutta matkalla tuli taas luettua niin upeita upeita teoksia, että innostus kirjojen maailmaan palasi. tänne siis listausta ajan kanssa, mitä sitä onkaan tullut läpi kahlattua.

paulo coelho : veronika päättää kuolla
tämän olen lukenut kerran englanniksi. nyt toisella kotimaisella. mieletön mieletön kirja. mitäs jos yritit itsemurhaa, heräät sairaalasta etkä olekaan kuollut. sitten kuulet, että elinaikaa ei ole kuin maksimissaan 5 päivää koska sydän on niin heikko. ja samalla tajuat, että ehkä tässä elämässä olisi ollut vielä asioita joita pitäisi tehdä ja nähdä.  pistää miettimään, mitä itse tekisi samassa tilanteessa. ja coelhon taito laittaa sanoja peräkkäin ei ole turhaan ylistetty joka puolella maailmaa.
yltää alkemistin tasolle jonka luen vähintään kerran vuodessa.

jhumpa lahiri: the namesake

elämää intialaisessa kulttuurissa, amerikan mantereella.
kun vanhemmat yrittävät pitää kiinni vanhoista tavoista mutta itset haluat sopeutua kulttuuriin missä elät. hieno kuvaus miltä tuntuu elää kahden kulttuurin välillä. tästä on kuulema tänä vuonna tehty elokuvakin. pitää nähdä.

rohinton mistry : a fine balance

neljä erilaista ihmistä kohtaa, ja heidän elämänsä kietoutuvat omituisella tavalla yhteen ja heistä tulee toistensa elämien johtotähtiä. elämän kääntöpuolet intiassa tulevat esille kirpaisevalla tavalla. itkin tätä lukiessa. ja voin pahoinkin välillä. silti. hieno kirja. surullisimpia ikinä lukemistani, mutta upea.

chanrithy him:  when broken glass floats: growing up under the khmer rouge
 
kambodian punakhmerien aika lapsen silmin. miltä tuntuu kun omat tappavat omiaan. ja millaista oli kasvaa siinä maailmassa. myös tämä kirja itketti niin paljon. vastaavia kirjoja on muutamia, eräs niistä First They Killed My Father: A Daughter of Cambodia Remembers (Loung Ung) jota en valitettavasti itse lukenut. kannattaa lukea jos kaakkois aasia kiinnostaa. ei ole kaukana tuollaiset ajat.

salman rushdie : keskiyön lapset

rushdien kerronta on uskomatonta. ehkä vaikein ikinä lukemani kirja, oli todella hankala päästä kirjan vauhtiin mukaan mutta kun siihen lopulta pääsi ei kirjaa malttanut käsistään laskea. sijoittuu jonnekin brittien ajan jälkimaininkeihin. päähenkilö itseasiassa sattuu syntymään juuri kun intia itsenäistyy, samalla kellonlyömällä. poika saa syntyessään telepaattisen kyvyn jonka avulla hän kykenee yhdistämään kaikki samaan aikaan syntyneet lapset, joista jokainen on saanut syntyessään jonkin erikoisen lahjan. mystiikkaa, historiaa, kiehtovia kohtaloita. lukemisen vaikeuden arvoinen.

arundhati roy : god of small things (joutavuuksien jumala)

uskomattomia sanakäänteitä, keskittymistä vaativa. mutta kaunis tarina eräästä intialaisesta perheestä. intialaista kulttuuria, ihmissuhteita ja yhteiskuntaa. kirjasta tekee hauskan sen tekstiin piilotetut lorut ja erikoiset nimet ja mm. hindin kieliset sanat joita ei ole käännetty niin englannin kieliseen kuin suomenkieliseenkään kirjaan. . tarina kerrotaan pitkälti kahden lapsen, kaksosten, kautta joka tuo mukaan leikkisyyttä. se pistää nauramaan ääneen, ja myös vähän itkemään. kaunis!


liza marklund : turvapaikka

luin aikanaan marklundin kirjan uhatut, joka on kertomus ruotsalaisnaisesta, Miasta, joka rakastuu ja saa lapsen arabimiehen kanssa. kun yhteiselo ei sujukaan, miehen väkivaltaisuuden johdosta, koittaa Mia päästä eroon hänestä. siitä alkaa pitkä, vuosia kestävä pako ja piileskely kun mies ei halua naista ja lasta rauhaan jättää. Mia päätyy naimisiin ruotsalaismiehen kanssa, saa toisen lapsenkin, mutta entisen miehen uhka häilyy koko ajan yllä. turvapaikka on kertomus siitä, kuinkas sitten kävikään. ensimmäinen kirja loppuu siihen, kun Mia perheineen joutuu muuttamaan ulkomaille jotta olisi turvassa. tässä kirjassa perhe palaa Ruotsiin. itketti, toi ahdistusta. luin kirjaa aamu viiteen, koska halusin tietää miten perheen kävi. lopulta se tuli uniinkin ja heräsin hiestä märkänä monta kertaa. kaikenlisäksi tämä on vielä totta. aika pelottava ajatus, että täällä meidän suojatussa pohjoisessakin joutuu menemään maan alle, jottei pääse hengestään. ihan vain sen takia, että on saanut lapsen "väärän" ihmisen kanssa.