...yhden postauksen minkä kirjoitin kuukausi sitten bloggeriin. siirryin sen jälkeen vuodatuksen joka on parempi tähän suomenkieliseen kirjoitteluun. mutta siirretään tämä tänne. se kertonee minusta aika hyvin.

kirjoitettu 6.7.2006

"niin sita kävi, reissaajan sydän, taas äärirajoilla, maailman laidoilla...siellä täällä kuljeksimassa ja jättämässä palasia itsestään ympäriinsä. kovasti se näki, oppi, ja tutustui. itseensä ja naapureihin. ja naapurin kavereihinkin välillä. välillä se itki, välillä se nauroi. oppipahan rakastamaankin. toisia, ja elämän pieniä iloja.

selitä sitä. ei se ole helppoa ymmärtää. joten elkää kysykö. tarinat tulevat jos ovat tullakseen. mielen sopukoissa tunnelmaskaala oli niin valtava.

jos jollain voi selittää matkustajan sydäntä, uskon että egotripin pojat onnistuivat siinä lähes täydellisesti seuraavassa kappaleessa...etsikää ja kuunelkaa. tai lukekaa. sitä ei pääse pakoon. selittämättömistä syistä. mutta se saa veren kiertämään suonissa, se saa sydämen läpättämään ja tuo hymyn huulille. välillä se itkettää, kun määränpää on tuntematon ja miettii jos on mennytkin jo ohi. mutta silti se jaksaa katsoa ja tutkia, mitä vastaan tulee."

EGOTRIPPI : MATKUSTAJA

Yöllä linja-autossa
yksi väsynyt matkustaja
huuruisesta ikkunasta katsoo
vaihtuvat maisemat
Laskee vastaantulijat,
pysäkit kun ohi vilahtavat
tietäen niistä mikä tahansa
oisi voinut olla se oikea

Asemalta kaikuivat kuulutukset
kutsuna jota pakoon ei pääse
nousit kyytiin kerran, olet kyydissä aina

On aina matkalla jonnekin
ja minne ikinä päätyykin
on puolitiessä jostain
ja tietää sen varsin hyvin itsekin
On olemassa asioita,
niin kipeitä ja vaikeita
ettei niistä puhumalla selviä

Asemalta kaikuivat kuulutukset
kutsuna jota pakoon ei pääse
nousit kyytiin kerran, olet kyydissä aina

Yöllä linja-autossa
yksi väsynyt matkustaja