nyt tämä itsensä hajoittaminen loppuu. irtisanouduin...tai en suostunut ottamaan enää jatkoa töihin. nyt on aika tehdä jotain hyvää itselle. kaikki ympärillä jo taas ihmettelee minne olen kadonnut...jonnekin mielen syövereihin. silmät tapittaa ja mieli on musta. mutta nyt siitä päästään eroon. vielä viikko ja sitten koittaa vapaus. sitten koittaa elämä! joskus ehkä sitten taas muutun vastunntuntoiseksiveronmaksajaksi. mutta vasta sitten joskus. omaa hyvinvointia pitää muistaa myös.

joku osaa sen sanoa kauniisti. ikisuosikkini isopeikkohan se tietenkin.